Lankoja, lankoja, liikaa lankoja?

Miehen mielestä mulla on liikaa lankaa ja se on mun ongelma. Siis se miehen jyrkkä ja yksioikoinen mielipide. 🙄 Minäpä kerron miksi.  

Mulla on lankaa.  PALJON. Uskoakseni olen kuitenkin muutamana edeltävänä vuotena ehtinyt käyttämään suunnilleen sen, mitä olen hankkinutkin, tarkemmin sanottuna olen käyttänyt ne noin 12 kk kuluessa siitä, kun ne ovat saapuneet kotiin. Etenkin jos huomioidaan, että värjääminenkin  on langan käyttämistä.🧶🎨
Mä neulon sukkia, lapasia ja myssyjä sekä nykyään myös isompia vaatekappaleita kuten villapaitoja ja huiveja. Nyt on työn alla tämän kalenterivuoden aikana kolmas villatakki ja toinen huivi. Jokaiseen olen itse värjännyt kaikki langat, paitsi yhden 50 g verran, kun vahingossa oli ihan sopivaa väriä jo valmiina.  

Neulottujen sukkien määrää en ole koskaan jaksanut laskea tai pitää niistä kirjaa. Aina kun yksi pari valmistuu, vapautuu samalla yksi setti sukkapuikkoja ja sitten voi aloittaa taas uuden. Toisen sukan syndroomaa en juurikaan pode, sillä kun yksi malli tökkii otan jonkun niistä toisista keskeneräisistä sukista. Harvemmin edes neulon mitään perussukkaa, paitsi jos on oikein reippaan railakkaan monivärinen lanka, ei kannata laittaa mallia ja lankaa kilpailemaan keskenään. Semmoisesta saa parhaimmillaankin epämääräisen näköisen sukan. 

Sukkia olen kuitenkin neulonut ahkerasti lähisuvulle, niitä on nyt 16 ja minä. Ja kaikkien miesten kengänkoko on 42, paitsi ehkä siskon teinipoikien, joilla saattaa nykyään olla vähän isommat jalat. Minulla on pienimmät jalat kaikista teini-ikään yltäneistä.  
Ohuita perussukkalankoja mulla on kahden laatikon verran. Lankaa, jota voisi käyttää muuhunkin kuin sukkiin, jos sitä olisi enemmän kuin se 100 grammaa. Kerän loppuja samaisista langoista on ehkä neljänneslaatikollinen. Joskus tulevaisuudessa niistä tulee mulle villahousut, joilla voin kylmästä särkevää lonkkaa yrittää pitää lämpöisempänä.
 
 
Suuremman luokan värjäämisen ihan oikeilla happoväreillä aloitin vajaa 2 vuotta sitten. Värjäämätöntä lankaa mulla saattaa olla kymmenisen kiloa. Osa on 100 gramman kerillä tai vyyhdeillä ja osa 50 gramman kerillä. Ne melkein mahtuu kahteen laatikkoon, tai sitten kolmeen. Sukkia siitä määrästä saisi melko monta paria, ehkä jopa vähän toista sataa, jos oikein niukasti tekisi. Paitsi että eihän niistä kaikki ole ollenkaan sukkalangaksi kelpaavia, enkä ajatellut välttämättä edes värjätä niitä kaikkia mitenkään yhteen sointuviksi. Toisekseen jos mietittäisiin vaikkapa villapaitaa tai -takkia, aikuisen vaatteeseen voi langasta ja mallista riippuen mennä 400 – 1000 grammaa, enemmänkin. Alle 10-vuotiaan lapsen neulepuseron saa 200 grammalla. 
 
Värjättyä lankaa taas löytyy... melko monta käyttämätöntä kiloa. Mutta on sitä kuluvana kalenterivuonnakin käytetty useamman kilon edestä, äkkiseltään laskettuna vähintään reipas kaksi kiloa ja lisää tuotteita valmistuu koko ajan! 
 
Mä värjään lankaa itse ja haaveilen voivani joskus myydäkin sitä, jotta voisin harjoitella ja harrastaa ilman, että ullakon lattia pettää. Siis käyttöullakon, siellä me nukutaan, ommellaan ja neulotaan. Niin ja kehrätään muuten lankaa. Sitäkin harrastusta varten tarvitaan oma varasto villaa.. 

Keksin tuossa menneenä talvena, että NYT on oikea aika opetella kehräämään ja ostin värttinän sekä ihan vähän (500 g) villatopsia. Hyvin nopeasti (23 g valmista lankaa) totesin, että värttinä on hidas, tarvitsen rukin. Yllättäin sellainen löytyikin äitini puolison sukulaisen jäämistöstä ja minusta tuli ylpeä antiikki- eli perinnerukin omistaja. Ongelmana oli vaan se, etten osannut kehrätä sillä, eikä YouTubesta tai mistään löytynyt soveltuvia opetusvideoita. Näin myöhemmin olen tosin todennut, että kyllä siellä jotain monelta osin soveltuvia videoita löytyy, kun vain osaa etsiä oikeilla hakusanoilla. Onneksi kuitenkin pian löytyi kehruukurssi, joka ei ollut loppuunmyyty jo ennen kuin edes ehdin nähdä mainoksen siitä. Kokemukseni noin 3 vuoden ajalta, kun en erityisen aktiivisesti etsinyt kursseja, paitsi silloin kuin näin mainoksen täynnä olevasta kurssista.
 
Kehruutaidon rajallisuus ei kuitenkaan haitannut raakavillan ostamista. Äkkiä sitä kertyi noin 7 kiloa kaikki ne timoteit ja kasvimaan ravinteet mukaan lukien, (pesun, valmistelun ja kehruun aikana katoaa painosta jopa 35%- 40%) joten eihän sitä villaa silloin ole kuin ihan pikkusen*vaan... Nyt osaan kyllä jo pestä, karstata ja jopa vähän kehrätäkin sitä. Todisteena siitä mulla on noin 80 gramman vyyhdissä 120 metriä kaksisäikeistä Suomenlammaskaritsan villasta kehrättyä lankaa. Ja 23 grammaa, 33 metriä värttinällä pyöritettyä topsivillaa niin ikää kaksisäikeisenä. 
 
Mä olen vasta tämän kesän aikana yhden testineulonnan ja nyt erään KALin mukana tutustunut Ravelryn muuhun maailmaan, kuin pelkästään mallien ja ohjeiden etsimiseen. Olen mä muutaman langan muistanut lisätä sinne stash-listaukseen ja pyöröpuikkoja sekä virkkuukoukkuja naputtelin sinne aiemmin kesällä. Jopa kaksi projektia digitaalisesti tallennettuna! Sitten keksin, eli minulle kerrottiin, että sen kautta voi etsiä ihmisiä, jotka haluavat luopua joistain langoistaan. Tai siis lankoja, joiden nykyinen omistaja haluaa niistä eroon. Kodinvaihtajia. 
 
 
Mun heikkoutena on erityisesti Dropsin alennusmyynnit. Nythän on parhaillaan Merino Mania, ihan siis Dropsin jälleenmyyjillä!🤣
Mutta tuo Drops, kun sillä on aina ne tietyt alet vain kerran vuodessa, joten aina on ihan pakko ostaa koko vuoden tarpeiksi aina kulloisestakin alesta kaiken sen, mitä tahtoo seuraavan 12 kk aikana käyttää.. -30% on melkoinen houkutin ja valtava taloudellinen säästö. Helmikuusta saakka olen odottanut tätä merino alea, enkä ollenkaan usko, että tuo hankkimani kilo riittää edes niihin projekteihin, jotka aion toteuttaa tässä ihan kohta. En myöskään halua joutua odottamaan taas seuraavan vuoden syyskuulle, ennen kuin sitä saa taas ostaa. 
 
 
Mun omistamaa lankamäärää on mahdotonta arvioida tarkasti, mutta mulla on kahdeksantoista 32 litran muovilaatikkoa ja kaksi 29 litran laatikkoa. Lisänä pari koria ja pahvilaatikkoa. Jokaisessa on jotakin, mutta harva niistä on ihan täynnä, paitsi nuo kaksi, joissa on pestyä, mutta muuten vielä käsittelemätöntä villaa. Yhdessä laatikossa on vaaleanharmaasta keskiharmaan sävyihin Kainuunharmaksen villa ja toisessa on ruskeaa Suomenlampaan villaa. Sitä ilmavaa pestyä villaa on parin laatikon lisäksi myös paperipusseissa ja pahvilaatikoissa järjesteltynä ja eroteltuna.
Niin ja yhden laatikon täyttää erilaiset puuvillalangat, jotka ei oikein ole mun juttu, paitsi jos siitä voi tehdä sukat tai siinä on bambuviskoosia ja se on löyhäkierteistä, pehmeää ja kiiltävää ja josta saa täydellisen kesä/juhlapaidan! Siitä huolimatta sitä tavallista puuvillalankaa on varastoituna muutaman kilon, tai ehkä viiden verran. (Älkääkä katsoko noin, puuvilla on painavampaa kuin villa!!) 
Kunpa keksisinkin niille sen täydellisen käyttökohteen! (Joka ei ole käsilaukku tai muu vastaava palavirkkaus hommeli, sillä mehän tiedetään kuinka niiden on käynyt..) 
 
 
Tämän juuri sopivan 20 laatikon (+extrat, joita ei huomioida tässä, tietenkään!) runsauden keskellä saatan ehkä tarvita hieman apua käytön lisäämiseksi, koska hankkimista ei voi lopettaa. Kertaalleen värjättyjä lankoja ei ole niin kiva värjätä, sehän on vähän kuin ottaisi taulun ja maalaisi siihen päälle aina vaan uuden kuvan. Jos siis osaisi maalata tauluja. Vähän niitä pitäisi myydä toisten ihasteltavaksi, jotta voi sitten hankkia uusia taulunpohjia ja lisää maaleja. Tai tässä tapauksessa uutta lankaa ja uusia värejä. 

Lankavarastossa on kuitenkin yksi hyvin tärkeä laatikko. Siinä on lankoja, joita käydään ihastelemassa ja varovasti silittelemässä. Ne on ne kalleimmat, kauneimmat, harvinaisimmat ja ihanimmat langat, jotka odottaa sitä TÄYDELLISTÄ päämääräänsä. Ja sitten on vielä ne Etelä-Afrikan aarteet ja Ameriikan ihanat, joita ei ikimaailmassa uskaltaisi ostaa Suomesta. Tai edes voisi. Sillä missä on high twist (sukka)langat? Missä, missä, kun ei toistaiseksi kohtaamani lankakauppiaat ole semmoisista edes kuulleet.  
Entä missä piileskelee kaikki stellina, lurex tai angelina-langat? Missä on se kaikki bling-bling langoissa, joita on varaa ostaa ja saa värjätä ihan itse? Ei ainakaan Suomessa. 
Tarjonta on minimaalista, joten aarteet on sitäkin arvokkaampia, eikä niitä tohdi käyttää ajattelemattomasti! Säästeliäisyys kunniaan. 👼😉
Mutta on minulla niitäkin lankoja, joiden luomisesta nautin niin paljon, että etsin niille uutta kotia edellä mainitun sortumisvaaran (ja kotirauhan) vuoksi. Siitä lisää vähän tuonnempana.